Tuntui niin oudolta herätä tänä aamuna kymmeneltä. Ajattelin yhessä vaiheessa, että kello näyttää varmaan jo vähintään yhtätoista, mutta tosiasiassa se oli 8.30. Sen siitä saa kun pääsee siihen rytmiin, että herää joka aamu viimeistään klo 7.
Kävin treffaamassa ystäväpariskuntaa pitkästä aikaa ja samalla kuvasin tauluiksi teetettäviksi heidän aivan kertakaikkiaan ihanaa karvaista ystävää. Oon tottunut pieniin koiriin kun oma ötökkä on niin pikkuinen, mutta lapsuudessa kaikki koirat oli aina isokokoisia. Ihana oli ottaa kunnon rötkäle syliin ja pusutella!
Ulkona oli taas aivan uskomaton sää, oisin voinut olla pihalla koko päivän.
Eilinen ja tämä ilta on menneet myös pakkaillessa. Neljän tunnin päästä starttaa auto kohti Napapiiriä ja sen yli, - näihin maisemiin.
Lapin rinteet siis kutsuu, kahden vuoden tauon jälkeen. Toki oltiin viime vuonnakin, mutta se reissu päättyi kaatumiseen, muttei onneksi kolmanteen polvileikkaukseen vaikka se pelko olikin järkyttävä. Nyt toivon vähän parempaa tuuria ja aurinkoisia rinnepäiviä :)
Huomenna saan siis kuvata auringonlaskun tunturin laelta, käydä saunassa ja kattoa samalla moottorikelkkasafarien menoa joen jäällä sekä nukahtaa revontulien loisteeseen.
Mulle tää on talviloma parhaimmillaan :)
Nauttikaa lomastanne te ketkä sellaista vietätte!
Relatkaa ja nollatkaa aivot, kerkeää sitä kiirehtiä ja murehtia toistekin :)
Ps. Oon syvästi rakastunut kaverini uuteen autoon. Ihan todella syvästi. Ja vakavasti.
Oon aina ollut niitä auto- ja moottoripyörätyttöjä. Mitä spesiaalimpi, sitä parempi. Eikös se aina mee niin? Pidemmittä puheitta...
Jos sanon Jaguar, te sanotte..... NAM ;)