Juhannus 2013

Tää juhannus oli monella tapaa erityinen. Ensinnäkin juhlittiin mummin 70v-synttäreitä mökillä perheen ja sukulaisten voimin. Oli huippua nähdä monia vuosien jälkeen uudestaan ja vaihtaa kuulumiset. Toisekseen, lauantaina paistoi aurinko niin kuumasti, että iho paloi, vaikkei oltu suorassa valossa kuin tunti ja säteet tuli pilvien lomasta.

Mutta erityisesti siksi, että sain kotiin jotain, mitä oon odottanut viime heinäkuusta lähtien, jona aikana en välillä uskonut tän päivän ikinä tulevan.

weheartit

Nimittäin ikioman upseerini :)

Ja yhdessä me ollaan saatu aikaan jotain pretty damn awesome..

google

Löydettiin siis ensimmäinen yhteinen asunto, joka on juuri rempattu lattiasta kattoon ja kaikki kiiltää uutuuttaan väliseinistä keittiön hanaan. Liesi on niin moderni, etten edes osaa käyttää sitä. Kylpyhuoneessa on ihana iso suihkukaappi ja parveke on isompi kuin meidän isän ensimmäinen asunto. Osa tavaroista on jo viety ja loput siirtyy alkavalla viikolla. 

Oon tällä hetkellä hyvin onnellinen tyttö, enkä jaksa murehtia mitään - nyt pitää nauttia :)

Äidin kanssa....

... Bikbokissa.

Oon pitänyt tänään vapaapäivän. Koulusta, töistä, kaikkialta. Nukuin aamulla pitkään, heräsin vesisateeseen, luin lehden ja lähdin keskustaan. Kiertelin ja kaartelin kaupoissa, tein ostoksia vaatteiden ja astioiden muodossa, ja kävin kaverin kanssa kahvilla ihanassa kahvilassa. 

Iltapäivällä äiti pääsi töistä ja heitin ihan ohimennen, että Bikbokissa on alet menossa kun äiti katteli muovikassien paljoutta. Noh, viisi minuuttia myöhemmin löydän itteni uudestaan ko. kaupasta.. 

Ja äitin sovituskopista kymmenen vaatekappaleen kera ;)

Löysin itelleni tuon ylemmän läjän sekä nuo ihanat valkoiset pitsisortsit. Ja toki niitä astioita, Anttilassa oli nimittäin Iittalan valkoinen Teema-sarja tarjouksessa. Päädyin sitten niitä kahmimaan mukaan, vaikka tähän päivään asti oonkin sitä sarjaa vältellyt.

Kiva rentoilupäivä takana, joka jatkuu huomenna leffakuvauksilla ja lenkkeilyllä!

Noora

Sommaren har kommit

Via Instagram

Inkkaripaita BikBok

Kahvilla kaupungilla; siihen muuten paahtui

Auringonlasku n. klo 22

Chillailua laiturilla ennen töitä

Tästä on kesä 2013 tehty tähän mennessä. 

Tein tänään 11h työvuoron ja oon aika naatti. 

Vapaalle pääsen seuraavan kerran ensi viikon tiistaina ja voin kertoa, että rukoilen sormet ja varpaat ristissä hyviä säitä! Muuta tänne ei oikeastaan kuulukkaan. Saara vaihtoi paikkakuntaa kaiken hiljaisuuden aikana ja tässä taloudessa inttileskeys on kohta ohitse - ainakin hetkeksi. 

Mitäs se nyt onkaan, TJ 15?

Noora

Such a good way to spend a sunny sunday

Näinkin voi käydä.

Ei lisättävää :)

Ps. 

Noora

pakollinen instagram

Taas hurahti vähän aikaa viime postauksesta, hups.

Sinä aikana on tapahtunut paljon asioita, jotka on osaltaan aiheuttaneet sen, että en oo istunut koneen ääressä oikeastaan yhtään enkä oikein oo halunnut kirjotellakkaan mistään. On vaan ollut helpompi maata sängyssä hiljaa ne lyhyet hetket, jotka oon viettänyt kotona. Ollaan nimittäin koulun kanssa järjestämässä yhtä suurtapahtumaa tämän viikkoa ja toimin radiotuottajana. 

Tässä vähän kuvia kuluneilta parilta viikolta, jotka ollaan vietetty yhessä pupunkorvaluurin kanssa.

Oon saanut yhden synttärilahjan lisää..

Käynyt kuvailemassa auringonlaskua muullakin kun iPhonella..

Löytänyt täydellisen mekon..

Tehnyt tuhoja shoppailurintamalla (nää jatkuu vielä)...

Ja kruisaillut jakella!

Näiden lisäksi oon käynyt Kuopiossa kattomassa onko Matkus edelleen paikoillaan ja hommannut itelleni Spotify Premiumin vasten omaa tahtoani. Se on mainitsemisen arvoinen juttu, kyllä.

Ja ihan vaan mainitakseni myös tämän; tuo leopardikuosinen takki on aivan huikea! Jos joku ois sanonut miulle vuosi sitten, että ens kesänä sitten kulet leotakki päällä, ois voinut tulla aika tiukka EI vastaan. 

Noh, niin sitä vaan höperöityy iän myötä.

Rappiolla on hyvä olla

Sitä voisi toivoa, että tää on aprillipila, vaikka aprillipäivä meni jo 35 minuuttia sitten.

Terveisin, 

Noora 

"EN KOSKAAN IKINÄ HANKI iPHONEA TAI MUUTA APPLEN LAITETTA 

ja nyt omistan sekä puhelimen että tietokoneen"

Ps. Siihen on myös pupunkorvat.... 

Lindex did it again

Tästä tulee nyt ostos/tuoteblogi nähtävästi, koska vielä huomenna seuraa kertomus viikonlopun villiintymisestä. Tässä kumminkin yksi kohtalokas päivä, kun kiertelin kauppoja koulun jälkeen. 

Koru ja statement -kaula-aukkoinen paita Lindex Holly&Whyte, raitaneule Vila

Näiden lisäksi Lindexistä lähti myös Holly&Whyte -malliston upea vihreillä kivillä varustettu statement-kaulakoru, kuvaa siitä myöhemmin. Se pääsikin käyttöön studiokuvauksissa viime viikolla useaan otteeseen. Samoin tuo ruusukoru, joka koristi kaulaa synttärijuhlilla. Raidoista vain tuo Lindexin versio on toistaiseksi korkattu ja se onkin varmaan kohta kulutettu puhki.. On nimittäin yksi lempparipaidoista yksinkertaisuutensa, mutta silti näyttävyytensä ansiosta :)

Välttäkää Lindexiä jos haluatte pysyä rahoissanne. 

Ps. Siellä on liikkeissä ja nettikaupassa menossa ale.

Happy birthday me

Hola hola!

Siinä se aika taas on vierähtäny ja viikon verran oon saanut maistella elämää kakskymppisenä. Palaan vielä hetkeksi synttäriaiheeseen yhden lahjan muodossa. Sain ihania ja itteni näköisiä synttärilahjoja kavereilta ja perheeltäni. Iittalan Kastehelmeä, lahjakortteja, kukkia, skumppaa.. Kiitos kaikille niistä ja siitä, että muistitte :)

Miun oma lahja itseltä itselleni saapui perjantaina. 

Ihminen täyttää vain kerran elämässään 20, ja noh.. 

Rahat ja ko. luksus on katoava luonnonvara. 

Joten....

Hyvää syntymäpäivää Noora! ;)

nollat tauluun

Ei vaan 20. 

Myöhemmin illalla ne nollat torin laidalla poliisiautossa. 

Juhlittiin siis tämän neidin kakskymppisiä lauantaina ja siinä samalla kaverin kakskakkosia. 

Perjantaina oli vuorostaan luokkakaverin kaksneloset.

Meillä oli tarjolla todellinen "menu", joka sisälsi tortillasipsejä, salsadippiä ja itsetehtyä guacamolea boolilla ja muulla vettä väkevämmällä höystettynä. Oli toki myös kakku, jonka virkaa toimitti minun ja ystäväni aikaansaannos; sacher, jota myös paikalla ollut ammattikokki kehui - ei huono siis ;)

kuvat: weheartit

Iltamyöhällä matka jatkui baariin ja sieltä aamuyöllä grillin kautta takaisin lähtöpisteeseen. 

Oli hauskaa enkä voi kylliksi kiittää ihanaa kamuani, joka pisti juhlat pystyyn ihan hetken mielijohteesta, hommasi sinne ihmiset ja teki kakun tämän rähmäkäpälän kanssa. Uskokaa tai älkää, se on saavutus, että se kakku pystyttiin tarjoilemaan.

 Yleisesti ottaen jaksoi ja halusi tehdä jotain kekkereiden eteen ihan omasta tahdostaan.

Siis, kiitos niin paljon ♥

 Ja jottei nyt pelkästään juhlimiseksi mene, niin huomenna ois vuorossa koulu+työpäivä klo 9-21.

Että se siitä sitten.

Lace shorts

Siinä on se himotuksen kohde tällä hetkellä. Kaapista löytyy yhdet Gina Tricot'n versiot, mutta haluaisin sellaiset jämäkämpää kangasta olevat. Ne Ginan on vähän kun virkatut. Ostin tänään Vilasta ihanan sini-valkoraidallisen neuleen ja se menis tosi kivasti myös kesällä nimenomaan pitsi- tai farkkushortsien kaverina. Samoin joku yksinkertainen kauluspaita tai miksei jopa ihan tavallinen navyblue t-paitakin, niinkun viimeisessä kuvassa. Selvästi joku seilorivisio mulla päässä?

Kuvat: weheartit 

Nyt on sitten vuorossa se ikuisuuskysymys; mistä löytää ne täydelliset yksilöt?

He said, "If you dare come a little closer."

Mikä huikea paluu koulunpenkille! Oon ihan innoissani koulusta, pitkästä aikaa. Meillä on nyt pari projektia menossa ja nautin ruotsin tunneista ihan suunnattomasti; vihdoin jotain, missä voin sanoa olevani haka! Jotenkin tuntuu, että vasta nyt joulun jälkeen on kunnolla lähtenyt draivi päälle homman suhteen. Parempi myöhään kuin ei millonkaan vai miten se meni ;)

Koulun jälkeen kävin kuvaamassa kaverin kanssa, mutta sää ei ollut mikään antoisin sille hommalle, joten lähdettiin aika livakkaan pois. 

Sieltä suuntasin toisen kaverin luo suunnittelemaan lauantaisia synttärijuhlia. Koitettiin saada päätöstä aikaan menusta sekä toisen synttärisankarin lahjasta. Noh, kun mies ja nainen koittaa tehdä päätöksiä, onnistuuko se koskaan? On siellä juhlissa tortillasipsejä. Hyvällä tuurilla kakku.

Illalla kävin kuvaamassa pikkuveljeä maajoukkueflyereita varten, jonka jälkeen treenasin ja rötkähdin sänkyyn. Ihana valvoa myöhään kun tietää, että aamulla ei tarvii olla ylhäällä klo 7. Koko lomakin meni tahdissa "kympiltä sänkyyn, ysiltä ylös". Ykstoista tuntia meni joka yö ihan keposeen, mutta ei se vaan kotona onnistu. Hmph, Lapin taika ;)

Huomenna ei oo koulua, joten päivä menee kekkereiden valmistelussa + pois muuttavaa kaveria treffaillessa. Sounds good to me!

Kuvat ei liity postaukseen mitenkään, mutta tuli hyvä mieli niitä katsellessa peiton alla koira kainalossa. 

Ehkä jollekulle muullekin. :)

Kuvat: weheartit.com 

Home

Hejsan allihopa! 

Nyt ollaan taas kotiuduttu tunturien keskeltä hermoloman vietosta. Oli ihan mahtavaa päästä Lappiin pitkästä aikaa ja mikä vielä mahtavempaa.. 

Polvi kesti! 

Se kesti!

 Laskettelin kahtena päivänä kun en halunnut sitä yhtäkkiä rasittaa enempää, mutta se kesti kuin vanha tekijä! Olin kyllä yhtä hymyä eikä lopu vieläkään :) Säät helli meitä koko viikon, ja vaikka välillä satoi lunta ja tuuli niin kovaa, että tuntu lentoon lähtevän, ei se haitannu menoa yhtään. Lapissa kuuluukin olla yllättävä keli! Nähtiin poroja, riekkoja, auringonlaskuja, sotilashelikoptereita, EU-virkamiehiä yksityiskoneineen (!!!), mutta ennen kaikkea koettiin taas sitä Lapin taikaa. Joku siellä vaan vetää puoleensa vuosi toisensa jälkeen ja aina on yhtä ihana nähdä ne samat maisemat ja jopa samat ihmiset :) 

Kuvat on hiihtoreissulta tunturista, kun taukotuvan mittari näytti auringossa +2. :)

Kotiuduin itseasiassa jo torstai-perjantai yönä, kun lensin Helsingin kautta kotiin. Vastassa lentokentällä mulla oli oooikein fiini kaveri oikein fiinillä menopelillä, joka nökötti sitten seuraavana aamuna pihassa kun avasin verhot. Sanoin jo kavereille, että voisin vaikka tottua heräämään ja toteamaan, että siinä se Jaguar todella on - edelleen ;)

Helsinki-Vantaalla toteutin loman hävetysnumeron, kun törmäsin Heikki Kovalaiseen. Menin pyytämään kaverilta nimmaria pikkuveljelle ja juteltiin siinä sitten tovi kun viereisissä pöydissä istuttiin. Noh anyway, aloitin keskustelun niinkin vieraanvaraisesti kuin "Moikka Heikki!"

.....

MITÄ?

Joo kyllä valitettavasti.

Huomenna koittaa paluu koulun penkille, mutta tää viikko menee nopeeta. Kaks vapaapäivää ja sitten koittaa kauan odotettu viikonloppu.. Lauantaina nimittäin juhlitaan tämän tytön synttäreitä pitkästä aikaa kunnon synttäribileiden merkeissä! ;)

the vacation

Tuntui niin oudolta herätä tänä aamuna kymmeneltä. Ajattelin yhessä vaiheessa, että kello näyttää varmaan jo vähintään yhtätoista, mutta tosiasiassa se oli 8.30. Sen siitä saa kun pääsee siihen rytmiin, että herää joka aamu viimeistään klo 7. 

Kävin treffaamassa ystäväpariskuntaa pitkästä aikaa ja samalla kuvasin tauluiksi teetettäviksi heidän aivan kertakaikkiaan ihanaa karvaista ystävää. Oon tottunut pieniin koiriin kun oma ötökkä on niin pikkuinen, mutta lapsuudessa kaikki koirat oli aina isokokoisia. Ihana oli ottaa kunnon rötkäle syliin ja pusutella!

Ulkona oli taas aivan uskomaton sää, oisin voinut olla pihalla koko päivän. 

Eilinen ja tämä ilta on menneet myös pakkaillessa. Neljän tunnin päästä starttaa auto kohti Napapiiriä ja sen yli, - näihin maisemiin.

Lapin rinteet siis kutsuu, kahden vuoden tauon jälkeen. Toki oltiin viime vuonnakin, mutta se reissu päättyi kaatumiseen, muttei onneksi kolmanteen polvileikkaukseen vaikka se pelko olikin järkyttävä. Nyt toivon vähän parempaa tuuria ja aurinkoisia rinnepäiviä :)

Huomenna saan siis kuvata auringonlaskun tunturin laelta, käydä saunassa ja kattoa samalla moottorikelkkasafarien menoa joen jäällä sekä nukahtaa revontulien loisteeseen.

Mulle tää on talviloma parhaimmillaan :)

Nauttikaa lomastanne te ketkä sellaista vietätte! 

Relatkaa ja nollatkaa aivot, kerkeää sitä kiirehtiä ja murehtia toistekin :)

Ps. Oon syvästi rakastunut kaverini uuteen autoon. Ihan todella syvästi. Ja vakavasti.

 Oon aina ollut niitä auto- ja moottoripyörätyttöjä. Mitä spesiaalimpi, sitä parempi. Eikös se aina mee niin? Pidemmittä puheitta...

Jos sanon Jaguar, te sanotte..... NAM ;)

101

Ei dalmatialaista vaan postausta! :) tämä se nro 101. 

Mietin, että pitäisköhän tästä pistää pystyyn sellanen sääblogi? Joka postaukseen liittyy sää jollain tavalla - positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Nytkin aion kertoa, että aamulla klo 7 paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta. Ulkona näytti siltä, että mittari vois olla jotain -32, mutta sen sijaan se oli +1,5. 

Sitten.

Virittelen reiskat naamalle ja rillit koteloon.

Astun koulun ovista ulos klo 12. 

SATAA VETTÄ.

troll.me

Se siitä hyvästä päivästä.
No ei.

Nappasin mamman kyytiin kaupungista ja tultiin kotiin, jossa odotti pikkuveli ja mummi. Keiteltiin päiväkahvit ja lueskelin Stockmannin etuvihkoa. Eikö ookkin vähintään yhtä hyödyllinen tieto kuin itse tekeminen?

Illalla miun sielunsisko, jota myös Irpaksi kutsutaan, tuli viettämään löhöaikaa miun sängylle. Se vetää aina kaikki puoleensa (leveys 260cm - luulen että johtuu tästä) tosi tehokkaasti ja varsinkin, kun meidän yläkerran portaat on vanhanaikaiset (rintamamiestalo) eli nykymittapuulla väärin mitoitetut. Niiden askelväli on liian korkea eli ellet oo tottunut talsimaan niitä joka päivä miljoonaa kertaa, saattaa jalat olla aika maitohapoilla yläkertaan päästyäsi. Ja meidän talo on siis kolmessa kerroksessa eli onnittelut sulle, joka joudut hakemaan limpparia/hilloa/luistimia/konjakkia/hobitteja alimmasta kerroksesta ja tuomaan sen ylimpään. 

Huh hellettä sano jänis pakkasella Irppa kun sängyllä makasi.

Tein facebookpäivityksen.
"Jaettu muna on paras ilo! - henkilön X kanssa."

Sain vaan yhen kyselyn ja selitysvaatimuksen. 

Molemmat poikaystävältäni.

Sen kunniaksi en mene kouluun huomenna ja rupeen kattomaan Salkkarit Ennakkoon.

Natti natt!

what what, what, what

Miksi pitää istua koulussa, kun ulkona paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja pakkasta on pari astetta? Miksi kaikki mitä teet koulussa = Facebook? Miksi en lähde luennolta pois, vaikka kaikki kaverit on lähteneet?

 

Viime viikolla oli tällainen samanlainen sää, ja sillon nautiskelin siitä koiruuden kanssa järvenjäällä kävellen. 

 

Tuntui niin keväiseltä kulkea aurinkolasit naamalla ja tuntea se lämpö kasvoilla. Sieltä se kesä tulee!

 

Koska aina ei huvita mennä ulos, voi tsiikailla maailmaa sohvalta käsin ja laskea liikennettä.

Siksi luultavasti istun täällä, koska oon luulen olevani tunnollinen opiskelija. 

Joo.

Valehtelu on ruma tapa.

Ja sit mentiin!

Everything happens for a reason

Näin sanoo pitkäaikainen kaverini, jonka kanssa ei pidetty yhteyttä kunnolla pariin vuoteen, mutta aina moikattiin kun tavattiin ja juteltiinkin yleensä muutama sananen. Tänään vietin kamun kanssa kolme tuntia. Sairaalalla.

Tällä urheilevalla tehopakkauksella ja aina niin iloisella likalla, jolla on aina asenne kohillaan, on ollut viime syksystä asti kannettavanaan taakka, jota ei toivo kenellekään. Tuo taakka on nimeltään Hodgkinin lymfooma eli imusolmukesyöpä. Katsoin vierestä, kun neitiin upposi pussitolkulla lääkettä tippaa pitkin ja haukotukset valtasi hetkittäin koko ihmisen. Naurettiin samalla tavalla kun ennenkin, vaikka tippalaite piippaili vieressä. Siinä me juteltiin elämästä ihan normaalisti.

Siitä, miltä tuntui kun syöpä diagnosoitiin.

Siitä, miten kaverit ja perhe otti uutisen - ja miten kaverini itse suhtautui siihen.

Siitä, miten murskaavalta tuntui, kun ekat hoidot eivät auttaneetkaan.

Siitä, miten valkosolupiikki isketään oikealla tavalla mahanahkaan.

On niin ihailtavaa kattoa, miten ihminen voi suhtautua mihin tahansa asiaan positiivisesti, jos vaan oikeasti ja aidosti tahtoo sitä koko sydämestään. Joillekin jutuille tässä elämässä ei vaan voi mitään ja ihminen on täysin voimaton niiden edessä. Monta kertaa todettiin kaverini kanssa, että "noh, ei voi mitään". Heti perään todettiin myös se, että voipas, kunhan vaan pelissä on oikea asenne. Ja miten vahva nainen miun ystävä onkaan. Sitä on vaikea uskoa.

Puhuttiin myös siitä, miten hyvin kaverini yo-kirjotukset onkaan menneet syksyllä ja neiti mietti, että pitäisi varmaan ruveta lukemaan kevään kirjoituksiin ihan vakavissaan. 

Siitä, että kohta on kesä, ja hän saa alkaa kasvattamaan hiuksiaan takaisin.

Siitä, miten hän lähtee reilaamaan Eurooppaan kesällä yo-juhlien jälkeen.

Siitä, että joku päivä hän on se valkotakkinen lääkäri sairaalan käytävällä.

Siitä, miten vielä joskus perunamuussi maistuu ihan yhtä hyvältä kuin ennenkin.

Siitä, miten korkealle hän hyppii ilosta terveenpaperit saatuaan.

Siitä, ettei syöpä ole muuttanut häntä ihmisenä yhtään edes sen vakavuuden takia. Hän on täysin sama iloinen, ihana ja räikeä persoona kuin aina ennenkin.

You never know how strong you are

until being strong

is the only choice you have.

♥

Sellast säätöö ettei kovin moni handlaa

Hei moi pitkästä aikaa! Blogi jäi nyt vahingossa vähän unholaan kaikkien kiireiden takia, mutta vihdoin on aikaa raapustella tännekin. Näihin päiviin on mahtunut koulua, valokuvausta, itkua, naurua, hauskanpitoa ja pari baarireissua. Olin kaverin kanssa kuvaamassa paikalliset penkkaribileet yhdessä yökerhossa viime torstaina ja lauantaina suuntana oli sitten ensimmäinen yhteinen baarireissu yhdessä miun yhden parhaan tyttökaverin kanssa - ja oli muuten semmosta menoa että heikompaa saattas hirvittää. Oltiin molemmat vesiselvinä, ja näköjään parhaat jutut tapahtuukin selvinpäin? Ollaan oltu sen kaks vuotta täysikäisiä, joten ehkä nyt oli korkee aika vihdoin lähtee yhessä jonnekin :)

Kesän alelöytöjen yks suosikki on ollut tiiviisti mukana taas lähiaikoina. Siihen mahtuu omaisuus ja vielä vähän naapuriltakin.

Äärettömän suloiset ruusukorvakorut, jotka löytyy myös harmaina.

Sain iskältä ystävänpäivälahjaksi suklaata ja ruusuja - mitä muita miehiä nainen muka tarvii kuin isän ja veljen?

Ja tämä ilta! Minä, tietokone, kuvan kaverit ja Sinkkuelämää. Baby I like it! Huomenna on vapaapäivä ja saan jopa Sarpan, a.k.a neiti Täystuho, takaisin Tampereen vallotuksesta. Jos siis sillä suunnalla on tapahtunut viikonloppuna jotain järkyttävää, niin tiiätte suurinpiirtein mihin suuntaan osottaa syyttävää sormea ja varvasta.