Ja sitten paluu siihen iltaan. Lähettiin lumikenkäilemään Olostunturin huipulle, että nähään mahtava auringonlasku ja saadaan upeet kuvat. Päästiin huipulle ja todellakin saatiin mitä haettiin.
Pallastunturit
Tuon yläpuolella olevan kuvan jälkeen nousin ylös istumasta ja rupesin kävelemään rinnettä ylöspäin ilman lumikenkiä. Kerkesin ottaa kaks askelta ja liukastuin. Leikatusta polvesta, anteeks siis kahesti leikatusta, kuulu oikein ihana rusahus mikä tuntu ainakin päälaella asti. Jäin pyörimään siihen maahan ja Matias tuli miun luo, haudattiin jalka lumeen ja istuttiin siinä puolisen tuntia. Sitten tuli se The Ajatus;
miten täältä päästään alas, kun en voi kävellä?
Pylly-ja masumäellä tottakai! Siinä sitten laskettelurinnettä pitkin pingviiniasennossa.. Saatto olla jollain hauskaa, jos sattu näkemään.
Seuraavana aamuna lähettiin apteekkiin ostamaan tukea ja kierreltiin vähän aikaa Muonion ostoskeskuksia eli S-Market ja joku ihana pikkuinen matkamuistomyymälä. Siitä suunnattiin Olokselle Kammariin syömään ja voe pojat how delicious food! Mie söin porolihapullat ja Matias savuporopyttipannua.
Samoihin aikoihin Matiaksen isä ja pikkusisaret tuli Olokselle, joten loppuilta vietettiin sitten porukassa mökillä kun kelikään ei yhtä kaunis ollu kun edellisinä iltoina.
Seuraavana aamuna lähettiin Ylläksen kautta Rovaniemelle, tarkoituksena Matiaksella muutaman tunnin laskettelu Ylläksellä ja miulla sillä aikaa joku aktiviteetti, johon ei tarvii jalkoja. Päästiin Ylläkselle ja tsadaa, SIELLÄ EI NÄHNYT ETEENSÄ. Oli sumua ja kaameessa tuulessa pöllyävää lunta. Laskettelu vaihtu sitten kaakaoon ja moottorikelkkavuokraukseen. Ajettiin kelkalla Ylläksen huipulle ja mietin välillä vieläkin miks ne ihmiset laski meidät sinne.
Näkyvyys oli ehkä 2 metriä.
Toikkaroitiin sitten summa mutikassa siellä kelkkareittiä pitkin, jossa näky paljaita kiviä hirmu kovan tuulen takia. Laskeutuminen tunturilta ei ehkä sitten ollu sitä mitä ajattelin mielessäni, kun muistelin millasta se oli Saariselällä. Reitti meni SUORAAN alas (okei mutkitteli ihan vähän) ja kelkan jarrut huuti. Lopulta mentiin sitten sivuluisussa 15 metriä rinnettä alaspäin ja vihdoin oltiin puuston seassa=turvassa. Kuulostaa tosi kaupunkilaiselta, mutta mie oon kelkkaillu ja moottoriurheillu koko ikäni isän ja muiden sukulaisten kanssa enkä säikähä ihan vähästä mitä tulee noihin lajeihin. Mutta nyt kyllä täris kädet ja tuntu että on lämmikettä housussa. Sitten kun päästiin takasin kelkkavuokraamoon, oli tämmönen sää. Taivas aukes ja koko Ylläs loisto kaikessa komeudessaan.
Ja tämmönen keikkabussi ajeli Ylläkselle meidän perässä.
Pakollinen afromäntykuva!
Sellasta meillä siellä pooohjosessa tälleesä tiivistettynä. Rovaniemellä luettiin, shoppailtiin, syötiin kiinalaisessa ja katottiin leffoja. Nautittiin myös ihanista kotiruuista, joita mummi loihti päivittäin. Ja pakolliset historiapläjäykset kuulu päivärutiineihin :) Ajattelin vielä näytellä ostoksia kunhan saan kuvattua ne päivänvalossa.
Nattinatti!
Noora
Nattinatti!
Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti